Itämeren alueen yhteistyön parantaminen – erityisesti merensuojelun tehostaminen – on Suomen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Suomi on mukana toteuttamassa Euroopan unionin ensimmäistä alueellista ohjelmaa, Itämeren alueen strategiaa. Itämeren suojeluun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi niin sanottu BSAS-prosessi käynnistettiin Suomessa helmikuussa 2010 järjestetyssä Itämeren alueen valtioiden huippukokouksessa (Baltic Sea Action Summit).
Itämeri on ainutlaatuinen ja ekologisesti hyvin herkkä merialue. On erityisen huolestuttavaa, että Itämeri on myös yksi saastuneimmista merialueista koko maailmassa. Itämeren vakavin uhka on sen jatkuva rehevöityminen, jonka pääsyynä on meren sietokykyyn nähden edelleen liian suuri ravinnekuormitus.
Meren huono tila vaikuttaa kielteisesti meren eri käyttömuotoihin paitsi suoraan, myös välillisesti. Kehityksen suunta on käännettävissä. Itämeren ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan Itämeren maiden yhteistyöllä ja julkisten ja yksityisten tahojen yhteistoiminnalla.
Marraskuussa 2007 Itämeren alueen maat hyväksyivät Itämeren suojelukomissio HELCOMin Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) jossa määriteltiin Itämeren pelastamisen kannalta tarpeelliset toimet. EU:n Itämeri-strategian ympäristöpilari rakentuu pitkälti BSAP:n varaan. Toimintasuunnitelman vauhdittamiseksi Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen julkistivat 19. toukokuuta 2009 yhdessä Ilkka Herlinin johtaman Baltic Sea Action Groupin (virallisesti Elävä Itämeri -säätiö) kanssa Itämeren suojelun tehostamiseen tähtäävän uudenlaisen toimintatavan, joka huipentui huippukokoukseen, Baltic Sea Action Summitiin Helsingissä 10. helmikuuta 2010.
BSAS-prosessin perusajatus on koota yhteen julkisia ja yksityisiä tahoja toteuttamaan Itämeren ympäristön tilan kannalta myönteisiä tekoja. Toimet kootaan BSAS-hankkeessa valtioiden, kuntien, yritysten, järjestöjen ym. tahojen sitoumuksiksi, joiden toteuttamista seurataan.
Kaikki Itämeren alueen valtiot osallistuivat huippukokoukseen – useimmat valtionpäämiestasolla. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli noin 400 koostuen hallitustason edustajien lisäksi yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä sekä sellaisista toimijoista kuten satamat, energian tuottajat, jäteveden ja jätteiden käsittelystä vastaavat tahot. Huippukokoukseen osallistumisen edellytyksenä oli Itämeren hyväksi vaikuttavan sitoumuksen tekeminen.
Esimerkiksi yritykset osallistuvat Itämeri-työhön lahjoittamalla omaa osaamistaan, tuotteitaan tai varoja hankkeisiin sekä kehittämällä oman alansa toimintaa Itämeri-ystävällisemmäksi.
Kokoukseen kutsuttiin myös Itämeren suojelun kannalta keskeisiä kansainvälisiä järjestöjä ja rahoituslaitoksia, jotka ovat lähteneet mukaan uusiin hankkeisiin muun muassa Euroopan unionin Itämeren alueen strategian toteuttamisessa (Itämeren suojelukomissio HELCOM, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD sekä Pohjoismainen Investointipankki NIB).
Itämeren hyväksi tehtävien sitoumusten tekeminen osana BSAS-prosessia on jatkunut huippukokouksen jälkeenkin. Vuoden 2010 lopulla jo noin 160 toimijaa oli antanut sitoumuksen Itämeren hyväksi. Itämeri-huippukouksen vuosipäivänä 10. helmikuuta 2011 Helsingissä järjestetään seurantatapahtuma, jossa ensisijaisesti raportoidaan valtiollisten sitoumusten toimeenpanon edistymisestä.
Päivitetty 26.6.2012
