Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Tukholma : Suomi ja Ruotsi : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Ruotsi

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Ruotsi on Suomen läheisin kumppani maailmalla. Suomalais-ruotsalaisten yhteyksien määrä ja laatu ovat useimmilla aloilla ainutlaatuisia Suomen kansainvälisissä suhteissa. Suomen ja Ruotsin välisille suhteille antavat leimansa pitkä yhteinen historia, elinkeinoelämän integraatio ja ruotsin kielen virallinen asema Suomessa sekä ruotsinsuomalaisten suuri määrä Ruotsissa. Yli 150 000 Suomessa syntynyttä asuu Ruotsissa.  Ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia arvioidaan asuvan Ruotsissa n. 675 000 henkilöä.


Suhteita ylläpidetään korkeimmalla poliittisella tasolla säännöllisesti. Viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tasolla vuorovaikutus on vilkasta.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Ruotsin talouselämät ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa, minkä osoittavat sekä keskinäisen kaupan että investointien tilastot. Yrityskaupat ja fuusiot ovat olleet taloussuhteidemme arkipäivää erityisesti 1990- luvulta lähtien.

 

Ruotsin on ylivoimaisesti suurin investoija Suomeen. Suorien investointien ohessa erityisesti kaupan alalla tapahtuu runsaasti jälleeninvestointeja (Clahs Ohlson, H&M, Byggmax jne). Ruotsalaisilla investoinnella luodaan vuosittain tuhansia työpaikkoja Suomeen.

 

Investointeja tehdään myös merkittävissä määrin toiseen suuntaan. Ruotsi on selkeä ykköskohde suomalaiselle rahalle. Suomalaiset panostavat erityisesti ohjelmistoalalle sekä yritys- ja asiantuntijapalveluihin.

 

Maittemme välinen tavarakauppa on monipuolista. Ruotsi on sekä tuonnissa että viennissä kärkikolmikossa yhdessä Saksan ja Venään kanssa.

 

Palvelukaupassa Ruotsi on ylivoimasesti suurin kauppakumppani EU-maiden joukossa. Ruotsi kauttaa Suomen EU-alueen palvelviennistä sekä -tuonnista noin neljänneksen.

 

Ruotsista voidaan nostaa seuraavat toimialat/sektorit, jotka ovat erityisen kiinnostavia suomalaisten yritysten näkökulmasta: ICT(digitalisaatio, Life Science & MedTech, Cleantech, rakennussektori, vähittäiskauppa / online -kauppa, kaivosteollisuus, infastruktuuri.

 

Suomen kaupallisesta edustuksesta Ruotsissa vastaa Business Finland ja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari.

 

Myös suurlähetystön arvovaltapalvelut ovat suomalaisten yritysten käytettävissä osana Team Finland-toimintaa.

 

Lisätietoa

 

 

 

Kulttuurisuhteet

Tukholmassa toimii Suomen instituutti, jonka tavoitteena on luoda kohtaamisia ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurielämän välille. Espoossa toimiva Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjestää maiden välistä vuorovaikutusta tukevaa ohjelmaa.

 

Lisätietoa:

 

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen kieli Ruotsissa

Ruotsissa 1.7.2009 voimaan astuneen kielilain mukaan ruotsin kieli on Ruotsin yhteinen kieli, ja sen lisäksi on viisi virallista vähemmistökieltä suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddis.

 

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä vahvisti kansallisten vähemmistökielten oikeuksia ja valtion velvollisuuksia vähemmistöjä kohtaan. Laki astui voimaan 1.1.2010. Suomen kielen hallintoaluekuntien asukkailla on subjektiivinen oikeus suomenkieliseen päivähoitoon, vanhustenhuoltoon sekä asioitten hoitoon suomen kielellä hallintoviranomaisten kanssa. Myös hallintoalueen ulkopuolella kansalaisilla on aina oikeus käyttää suomea tai saamea asioidessaan oikeuskanslerin, vakuutuskassan, veroviraston ja syrjintäasiamiehen kanssa itseään koskevissa asioissa.

Suomenkielinen kulttuuri Ruotsissa

Suomen instituutti esittelee laaja-alaisesti suomalaista taidetta ja taiteilijoita. Instituutin kirjastolla on Ruotsin laajin kokoelma suomenkielistä kirjallisuutta.

 

Ruotsissa käytettävän suomen kielen ajantasaisuudesta vastaa Kielten ja kansanperinteen instituutin (Institutet för språk och folkminnen) osana toimiva Kielineuvosto (Språkrådet).

 

Ruotsinsuomalaisten arkisto työskentelee Ruotsin valtionarkiston alaisuudessa ja vastaa ruotsinsuomalaisten historiaa kuvaavan aineiston ja tiedon taltioinnista.

 

Ruotsissa ilmestyy suomenkielisiä lehtiä mm. Ruotsin suomalainen  ja Suomen uutisviikko.

 

Ruotsin radion (Sveriges Radio) suomenkielinen toimitus Sisuradio lähettää suomenkielistä ohjelmaa.

 

Sopimukset

Kahdenvälisiä sopimuksia on tällä hetkellä 51 kappaletta, laajasti eri yhteiskunta-aloilta. Suomen ja Ruotsin rajajokisopimus allekirjoitettiin syksyllä 2009 ja sopimus Pohjois-Kalotin koulutussäätiöstä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä marraskuussa 2011. 

Vierailut

Vierailuvaihto maidemme välillä on tiivistä ja virkamiestasolla lähes jokapäiväistä. Myös korkean tason vierailuja on tasaisesti esimerkiksi ministeritasolla. Ministerit tapaavat toisiaan tiiviisti myös EU-kokousten yhteydessä.

 

Suhdehistoria

Suomen hallitus asetti syyskuussa 1917 Tukholmaan kaikkiin Skandinavian maihin tarkoitetun kauppa-asiamiehen ja joulukuussa 1917 avattiin epävirallinen Suomen asiain toimituskunta Tukholmassa. Tammikuussa 1918 siitä tuli Suomen ensimmäinen lähetystö, jolloin se toimi paitsi diplomaattisena edustustona, myös tärkeänä etappitukikohtana myöhemmin vuonna 1918 perustetuille muille Vaasan senaatin edustustoille (Berliini, Kööpenhamina, Lontoo, Oslo, Pariisi). Suomen ensimmäisenä edustajana Tukholmassa toimi 13. tammikuuta 1918 alkaen väliaikainen asiainhoitaja Claes Alexis Konstantin Gripenberg (1852-1927).

 

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina suurlähetystön rooli maiden välisten talous-, sosiaali- ja kulttuurisuhteiden hoidossa pieneni vähitellen suorien viranomaiskontaktien yleistyessä, mutta poliittinen merkitys säilyi. Keskeisiä olivat sotilaallisiin liittoutumiin ja rauhanomaiseen yhteistyöhön liittyvät kysymykset.

 

Suurlähetystö muutti syksyllä 2001 omaan professori Kristian Gullichsenin (Gullichsen Vormala arkkitehdit) suunnittelemaan lähetystörakennukseen Gärdetin kaupunginosaan. Rakennuksen vihki tasavallan presidentti Tarja Halonen 23. huhtikuuta 2002.

 

Ruotsissa konsulitoiminta alkoi Göteborgissa, jonne Suomen ensimmäiseksi kunniakonsuliksi nimitettiin 12. marraskuuta 1919 Algot Friman. Konsulaatin toiminta painottui jo ensimmäisinä vuosina "merimiesten passiasioiden" lisäksi ennen kaikkea kauppaan, kulttuuriin ja Suomen tunnetuksi tekemiseen. Suuren suomalaisen siirtokunnan muutettua Länsi-Ruotsiin 1960-1970 -luvuilla on konsulaatin toiminta laajentunut kattamaan konsuliasiat aiempaa monipuolisemmin. Länsi-Ruotsin merkityksen kasvaessa Suomelle tärkeäksi talousalueeksi kunniakonsulinvirasto muuttui lähetetyn pääkonsulinvirastoksi 1940-luvulla. 1970-luvulla tästä statuksesta tuli pysyvä aina vuoteen 2001 saakka. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 edustustoa johti lähetetty konsuli ja elokuun alusta 2011 lähtien edustuston päällikkönä toimii kunniapääkonsuli.

 

Suomen suurlähettiläät Ruotsissa

  • Liisa Talonpoika 2018-
  • Matti Anttonen 2016-2017
  • Jarmo Viinanen 2014-2016
  • Harry Helenius 2011-2014
  • Markus Lyra 2010-2011
  • Alec Aalto 2006-2010
  • Pertti Torstila 2002-2006
  • Heikki Talvitie 1996-2002
  • Matti Kahiluoto 1991-1996
  • Björn-Olof Alholm 1983-1991
  • Paul Gustafsson 1980-1983
  • Jorma Vanamo 1975-1980
  • Max Jacobson 1972-1974
  • Leo Tuominen 1969-1972
  • Ralph Enckell 1965-1969
  • Eera A. Wuori 1964
  • Sakari Tuomioja 1961-1964
  • Päiviö K. Tarjanne 1956-1961
  • Georg Achates Gripenberg 1954-1956
  • lähettiläs 1943-1954
  • Jarl Axel Wasastjerna lähettiläs 1940-1943
  • Eljas Erkko väliaikainen asiainhoitaja 1940
  • Juho Kusti Paasikivi lähettiläs 1936-1939
  • Rafael Erich lähettiläs 1928-1936
  • Jarl Werner Söderhjelm lähettiläs 1919-1928
  • Claes Alexis Konstantin Gripenberg lähettiläs 1918-1919
    väliaikainen asiainhoitaja 1918

 

Suomen konsulit Göteborgissa

  • Heli van der Valk, Suomen kunniapääkonsuli 2011-
  • Eira Parppei lähetetty konsuli 2007-2010
  • Helena Lappalainen lähetetty konsuli 2003-2007
  • Armi Venermo lähetetty konsuli 2001-2003
  • Anja-Riitta Ketokoski lähetetty pääkonsuli 1997-2001
  • Irma Ertman lähetetty pääkonsuli 1993-1996
  • Tom Söderman lähetetty pääkonsuli 1988-1993
  • Bo Ådahl lähetetty pääkonsuli 1985-1988
  • Vilho A. Koiranen lähetetty pääkonsuli 1980-1985
  • Martti Harju lähetetty pääkonsuli 1977-1980
  • Erik Hellqvist lähetetty pääkonsuli 1973-1977
  • Per Dreijer kunniapääkonsuli 1971-1973
  • Bengt Rydman kunniapääkonsuli 1970-1968
  • Gustav Ågren kunniapääkonsuli 1955-1968
  • Lars Hill-Lindquist kunniapääkonsuli 1951-1954
  • Hugo Hjelt lähetetty pääkonsuli 1949-1950
  • William Kjellberg kunniapääkonsuli 1947-1949
  • Ragnar Numelin lähetetty pääkonsuli 1945-1947
  • Hugo Valvanne lähetetty pääkonsuli 1943-1945
  • P.J. Hynninen lähetetty pääkonsuli 1942-1943
  • William Kjellberg kunniakonsuli 1936-1942
  • Otto Leslie kunniakonsuli 1931-1936
  • Vidar Olburs kunniakonsuli 1926-1931
  • Algot Friman kunniakonsuli 1919-1926

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tukholma

Päivitetty 23.10.2018

© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot