Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen Göteborgin konsulaatin historia - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Göteborgin kunniapääkonsulaatti : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen Göteborgin-konsulaatin historia

Göteborgiin perustetaan konsulaatti

Marraskuun 12. päivänä 1919 nimitettiin Suomen konsuliksi Göteborgiin Algot Friman. Paikalle oli ollut viisi halukasta, joista Suomen Tukholman-lähetystö lopulta päätyi Frimaniin. Göteborgin-konsulaatin perustaminen liittyi olennaisesti Suomen konsuliverkoston luomiseen Ruotsissa. Frimanin valinnassa taas vaikutti se, että hän oli tehnyt palveluksia Suomelle itsenäisyystaistelun aikana. Göteborgin-konsulaatin toiminta painottui jo ensimmäisinä vuosina "merimiesten passiasioiden" lisäksi ennen kaikkea kauppaan, kulttuuriin ja Suomen tunnetuksi tekemiseen

Konsulin avuksi nimitetään varakonsuli

Frimanilla oli apunaan suomenkielentaitoinen sihteeri Elsa Lantto, joka itse asiassa hoiti konsulaattia Frimanin pitkien ulkomaanmatkojen aikana. Frimanin suosituksesta varakonsuliksi nimitettiin Otto Lesslie. Peruste oli raadollinen. Friman nimittäin halusi "jakaa konsulinvirkaa rasittavat menot jonkun muun kanssa". Koko Suomen ulkomaanedustushan nojasi vielä maailmansotien välillä konsuleihin, jotka tekivät työtä palkatta. Esimerkiksi Friman hankki heti nimityksensä jälkeen konsulaatin käyttöön asiakirjakaapin, jota UM ei suostunut miehelle korvaamaan, koska "kunniakonsulien on itsensä kustannettava virastoissaan tarvittava irtaimisto".

 Varakonsuli nimitetään konsuliksi

Joulukuussa 1926 konsuli Friman pyysi eroa tehtävästään vedoten juuri matkoihinsa ja yleisemminkin ajan puutteeseen. Seuraajaksi nimitettiin Ruotsi-Amerikka-linjan varapääjohtaja Vidar Olburs, joka Suomen Tukholman-lähettilään Werner Söderhjelmin mukaan oli "sangen varakas, tunsi Suomen olot ja tunnettiin hyvin Göteborgin parhaissa piireissä". Olburs kuitenkin kuoli syyskuussa 1931 sydänkohtaukseen. Hänen seuraajakseen valittiin jo 1920-luvulla varakonsulina toiminut Otto Lesslie. Suomalaisilla oli pari muutakin vaihtoehtoa, mutta Lesslien hyväksi vaakakupissa painoi hänen pitkä varakonsulikokemuksensa sekä se, että hän oli "aina osoittanut suurta uskollisuutta ja sympatiaa Suomea kohtaan sekä avustanut köyhiä merimiehiä ja muita Suomen kansalaisia".

Otto Lesslie kuoli kesäkuussa 1936. Seuraajan löytäminen kesti tällä kertaa aina marraskuuhun asti, koska hyviä tarjokkaita oli monta. Hakuprosessin aikana Tukholman-suurlähettiläs Rafael Erich tuli myös listanneeksi konsulilta vaadittavat ominaisuudet.

Konsulin viranhaltijalta edellytetään tiettyjä kriteerejä

"Kyseessä olevan tärkeän konsulinviran haltijan, mikäli mahdollista, pitäisi täyttää seuraavat ehdot: a) harrastaa Suomen etuja ja hyvien suhteiden kehittämistä; b) olla varakas ja tukevapohjainen liikemies; c) luokkahenkisessä ja herkkävaistoisessa Göteborgissa kuulua liikemaailman 'kermaan' ollen eri perusteilla (syntyperän, ammatin, sukulaisuussuhteiden nojalla) likeisissä suhteissa erityisesti laivanvarustaja- ja teollisuuspiireihin ja d) pitää konsulinvirastoa sopivassa liikepaikassa ja siinä palkata suomenkielen taitoista apulaista."

Konsulaatin merkitys kasvaa sota-aikana

Nämä vaatimukset täytti Ulkoministeriön mielestä parhaiten laivanvarustaja William Kjellberg, joka nimitettiin Suomen konsuliksi Göteborgiin 4.11.1936. Sotavuosina Göteborgin-konsulaatin merkitys kasvoi. Varsinkin talvisodan aikana merimies- ja laiva-asiat lisääntyivät huomattavasti. Vuonna 1942 Kjellberg erotettiin. Virallisena syynä oli se, että "hallitus oli pitänyt olosuhteiden vaatimana järjestää edustus uudelleen". Tämä piti varmasti paikkansa, mutta muutosta vauhditti myös se, että Kjellberg oli liiketoimiensa vuoksi liian läheisissä suhteissa Englantiin ja sitä kautta Suomen periviholliseen - Neuvostoliittoon. Hän oli jopa jossain virallisessa tilaisuudessa esiintynyt yhdessä Neuvostoliiton edustajien kanssa. Suomen konsulille moinen käytös ei sotavuosina sopinut. Niinpä mies sai mennä. Samalla Göteborgin-konsulinvirasto nostettiin pääkonsulinvirastoksi. Lähetetyksi pääkonsuliksi nimitettiin 1.10.1942 P.J. Hynninen. Häntä seurasivat Hugo Valvanne ja Ragnar Numelin.

Pääkonsulinvirasto muutetaan kunniapääkonsulinvirastoksi

Vuonna 1947 Ulkoministeriö järjesteli uudelleen Göteborgin-konsulaatin asioita. Lähetetystä pääkonsulista luovuttiin. Ministeriö pyysi epäsuorasti Kjellbergiltä menneitä anteeksi pyytämällä Numelinia tiedustelemaan, suostuisiko Kjellberg Suomen kunniapääkonsuliksi. Vastaus tuli jo seuraavana päivänä. "Kiittää luottamuksesta. Suostuu edellyttäen saa ministeriön palkkaaman suomalaisen varakonsulin". Näin myös tapahtui. Varakonsulina työskenteli Heikki Hannikainen. Pääkonsuli Kjellberg pyysi helmikuussa 1949 eroa tehtävästä. Hänen seuraajakseen nimitettiin Lauri Hjelt, joka taas oli Hynnisen, Valvanteen ja Numelinin tapaan karrieerivirkamies.

Lähetetyn pääkonsulin johtaman viraston taru loppui vuoden 1950 lopulla säästäväisyyssyihin, ja Göteborgissa palattiin sotien väliseen malliin. Pääkonsulinvirasto muuttui kunniapääkonsulinvirastoksi, jonka päälliköinä toimivat 1950-luvulla Lars Hill-Lindquist ja Gustaf Ågren. Viraston vahvuutta nostettiin 1950-luvun lopulla lähettämällä sinne Suomesta varakonsuli, joksi nimitettiin 1.11. 1959 Martti Harju. Tämäkään ei riittänyt, sillä konsulaatin työmäärä kasvoi kasvamistaan. Vuoden 1961 alusta virastoon palkattiin ensimmäinen toimistoapulainen. Saman vuosikymmenen lopulla konsulaatissa palveli päällikön ja varakonsulin lisäksi jo kolme toimistoapulaista ja yksi vahtimestari. Jo perustamisvaiheen keskeisten tehtävien lisäksi suomalaisten siirtolaisten asiat toivat vuosi vuodelta lisätöitä.

Pääkonsulaatin status muutetaan konsulaatiksi

Seuraava suuri muutos tapahtui 1973, kun Göteborgin statusta taas puolestaan nostettiin. Itse asiassa vaatimuksia lähetetystä pääkonsulista oli esitetty jo pitkin 1960-lukua. Ruotsi oli läheisin naapurimme ja yhteydet sinne olivat vilkastuneet koko ajan. Myös lehdistössä hämmästeltiin sitä, ettei valtiovalta ollut lähettänyt pääkonsulia Göteborgiin, vaikka kaupunki oli "voimakkaan ja Suomen kannalta tärkeän talousalueen keskus". Toki Ulkoministeriössäkin asia tiedostettiin, mutta käänne tapahtui vasta 1.3.1973, kun Erik Hellqvist nimitettiin pääkonsuliksi Göteborgiin.

Pääkonsulaatti muutettiin konsulaatiksi vuonna 2001, jota johtaa Suomesta lähetetty konsuli. 1.8.2011 konsulaatti muuttui kunniapääkonsulaatiksi. Kunniapääkonsuliksi nimitettiin Heli van der Valk.

LUETTELO SUOMEN KONSULEISTA GÖTEBORGISSA

 1919-1926

 Algot FRIMAN

 kunniakonsuli

  1926-1931

Vidar OLBURS

"

1931-1936

Otto LESLIE

"

1936-1942

William KJELLBERG

"

1942-43

P.J. HYNNINEN

lähetetty pääkonsuli

1943-45

Hugo VALVANNE

"

1945-47

Ragnar NUMELIN

"

1947-49

William KJELLBERG

kunniapääkonsuli

1949-50

Hugo HJELT

lähetetty pääkonsuli

1951-54

Lars HILL-LINDQUIST

kunniapääkonsuli

1955-68

Gustaf ÅGREN

"

1968-70

Bengt RYDMAN

"

1971-73

Per DREIJER

"

1973-77

Erik HELLQVIST

lähetetty pääkonsuli

1977-80

Martti HARJU

"

1980-85

Vilho A. KOIRANEN

"

1985-88

Bo ÅDAHL

"

1988-93

Tom SÖDERMAN

"

1993-96

Irma ERTMAN

"

1997-01

Anja-Riitta KETOKOSKI

"

2001-03

Armi VENERMO

lähetetty konsuli

2003 -07

Helena LAPPALAINEN

"

2007-10

Eira PARPPEI

"

2011-Heli van der VALK

kunniapääkonsuli

 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2011


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot