Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Veteraanipäivän juhlassa muistettiin myös ruotsalaisia vapaaehtoisia - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 29.4.2011

Veteraanipäivän juhlassa muistettiin myös ruotsalaisia vapaaehtoisia

Suuri joukko arvokkaita juhlavieraita täytti Tukholman suurlähetystön bankettisalin Kansallisena veteraanipäivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä 27.4.

GardessextettenMusiikista vastasi Gardessextetten ur Arméns musikkår

Kulttuuripääkaupunki Turku toimii tänä vuonna veteraanien juhlan valtakunnallisena päätapahtumapaikkana. Perinteisesti myös Suomen lähetystöt ulkomailla juhlistavat veteraanipäivää. Tukholman Suomen suurlähetystö kutsui veteraanipäivän juhlaan paitsi suomalaisia myös ruotsalaisia sotaveteraaneja. Talvisodassa taisteli yli 8 000 ja jatkosodassa noin 1 700 vapaaehtoista ruotsalaissotilasta.

Juhla alkoi perinteisesti lippujen kannolla juhlasaliin Suomen ja Ruotsin liput etunenässä. Omia lippujaan kantoivat Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piiri, Suomen Sotainvalidien Ruotsin piiri, Svenska Finlandsfrivilligas Minnesförening, JR 200 Aseveliyhdistys, Tukholman Suomalaiset Sotaveteraanit sekä Karjalaisten kilta.

Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu!

Suomen sodissa taisteli toisen maailmansodan aikana yhteensä vajaa 700 000 sotilasta. Viime vuodenvaihteessa veteraaneja oli jäljellä enää n. 30 000. Ruotsissa heitä asuu arviolta yli 500, sotainvalideja heistä on alle 300. Veteraanipäivän teema on tänä vuonna ”Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu!”. Puolustusasiamies Anders Gardberg korosti puheenvuorossaan tämän viestin tärkeyttä: ”Veteraanien rivien harvennuttua nuorempi sukupolvi ottaa vastuun perinteen jatkumisesta.”

Gardberg painotti erityisesti isovanhempien tärkeää roolia perinteen jatkumisen kannalta ja vakuutti Suomen nuorten kohonneen maanpuolustusinnon olevan pitkälti veteraanien ansiota. Puolustusasiamies kiitti sotaveteraaneja Suomen itsenäisyyden pelastamisesta ja suuresta jälleenrakennustyöstä sodan jälkeen.

Maiden välinen solidaarisuus on tärkeää myös tänään

Veteraanipäivän juhlapuhujaksi oli kutsuttu kansanedustaja Karin Enström. Hän kiitti niin suomalaisia kuin ruotsalaisia sotaveteraaneja ja arvosti heidän osuuttaan myös Ruotsin turvallisuuden puolustamisessa. Enström huomautti, että Pohjoismaissa on nykyään Afganistanin ja Nordic Battle Groupin myötä myös nuoria sotaveteraaneja.

Kansanedustaja korosti pohjoismaisen puolustusyhteistyön ja keskinäisen solidaarisuuden merkitystä myös nykyaikana erilaisissa konflikteissa, joista hän mainitsi esimerkkinä Pohjois-Afrikan levottomuudet ja Tukholman joulukuisen pommi-iskun. Myös Venäjän tilanteen kehittymisen Enström näki merkittävänä haasteena Itämeren maiden kannalta.

Vapaaehtoisena naapurimaata puolustamaan

Åke J. EkÅke J. Ek

Sotaveteraani Åke J. Ek taisteli vapaaehtoisena ruotsalaisena Suomen jatkosodassa. Ikää miehellä oli palvelukseen astumisen hetkellä 17 vuotta. Syy sotaan lähtöön oli yksinkertainen. ”Olin köyhästä talonpoikaisperheestä, eikä minulla ollut antaa kommunismin vastaiseen taisteluun muuta kuin oma ruumiini”, Ek toteaa. Haavoituttuaan kolme kertaa jatkosodassa hänestä tuli 50-prosenttinen sotainvalidi. Suurlähetystön Veteraanipäivän juhlassa Ek on vieraillut kymmenisen kertaa ja pitää päivää hyvin tärkeänä. Suomessa Ek on käynyt yli 20 kertaa sotainvalideille kuuluvassa kuntoutuksessa Naantalissa, jossa kertoo pärjänneensä kielen puolesta hyvin: ”Kaikki puhuvat ruotsia.”

Nuoruus meni sotien

Tauno AhtilaTauno Ahtila

Talvisodan alkaessa juuri 16 vuotta täyttänyt oppikoululainen Tauno Ahtila sai muiden koulupoikien tavoin komennuksen töihin kotirintaman hyväksi elintarvike- ja vaatetusvarikolle. Innokkaana puolustamaan isänmaataan nuori Ahtila ilmoittautui vapaaehtoiseksi rintamalle ja lähti kesäksi armeijaan.

Jatkosodan kynnyksellä vuonna -40 reserviläiset kutsuttiin aseisiin, ja Ahtila sai pian tulikasteensa Suomen armeijan hyökätessä Neuvostoliiton rajan yli. Syksyllä -41 marsalkka Mannerheim käski alle 18-vuotiaat sotilaat kotiin, ja Ahtila pääsi pois rintamalta. Sotatila vaikutti siviilissäkin, sillä 17-vuotias nuorukainen pääsi töihin Rouhialan voimalaitokseen kymmenen venäläisen sotavangin johtajaksi vetämään puhelinlankoja. Vuonna -42 Ahtila palasi rintamalle ja oli siellä Lapin sodan loppumiseen asti. Sodan melskeessä mies onnistui pysymään muuten haavoittumattomana, mutta toisesta korvasta meni kuulo.

Ruotsiin Ahtila perheineen muutti 45 vuotta sitten alun perin puolen vuoden työkomennukselle ja on yhä sillä tiellä. Hän on ollut 30 vuotta mukana maan sotaveteraanien yhdistystoiminnassa. Mies onkin ansaitusti Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin piirin kunniapuheenjohtaja ja Sotainvalidien veljesliiton Ruotsin piirin puheenjohtaja.

Teksti: Riitta Kytösaho
Kuvat: Lilian Bitar

Katso myös videotallenteet Veteraanipäivän tilaisuudesta suurlähetystön Facebook-sivustolla: Maamme laulu ja Liput poistuvat.
Lue myös: Svenska Finlandsfrivilligas Minnesförening

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 3.5.2011


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot