Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomenruotsalaiset elävät muita pidempään – miksi? - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.11.2007

Suomenruotsalaiset elävät muita pidempään – miksi?

Dosentti Markku T. Hyyppä on julkaissut Ruotsissa teoksensa Livskraft ur gemenskap - om socialt kapital och folkhälsa. Teoksen julkistamistilaisuus järjestettiin 26.10.2007.


Dosentti Markku T. Hyyppä

Dosentti Markku T. Hyyppä on julkaissut Ruotsissa teoksensa Livskraft ur gemenskap - om socialt kapital och folkhälsa. Kirja on Markku T. Hyypän tutkimus siitä, miksi suomenruotsalaiset elävät suomenkielisiä suomalaisia ja muuta maailmaa terveempinä ja pidempään; itse asiassa yhtä pitkään kuin Japanin Okinawan saarella elävä maailman pitkäikäisin yhteisö.

Teoksen julkistamistilaisuus järjestettiin Tukholmassa Suomen suurlähetystössä 26.10.2007. Suurlähetystön bankettisali täyttyi suomalaisista ja ruotsalaisista lehdistön edustajista ja kirja-arvostelijoista. Tilaisuuden avasi kulttuurineuvos Anna-Maija Marttinen. Hän aloitti tervetulopuheensa kertomalla tyylikkään rakennuksen suunnittelusta ja historiasta. Hän painotti myös suurlähetystön tärkeää roolia kulttuurin ja yhteiskunnan saralla.

Kulttuurineuvos Marttinen lupasi kirjan teeman mukaisesti hyödyn ja huvin yhdistyvän myös illan kuluessa, sillä Markku T. Hyypän poika Miklos Långvik oli luvannnut esittää muutaman kappaleen kitarallaan. "Haluammehan kaikki, että sekä terveytemme että luovuutemme saa ravintoa", perusteli Marttinen illan ohjelmaa.

Markku T. Hyyppä kertoi tutkimuksestaan

Yleisen käsityksen mukaan vähemmistöt voivat huonommin kuin valtaväestöt. Dosentti Hyyppä on kuitenkin osoittanut tutkimuksessaan, että vain 5,5% suomalaisista muodostava suomenruotsalainen vähemmistö voi suomenkielistä valtaväestöä huomattavasti paremmin ja elää pidempään.

Hyyppä kiinnostui aiheesta, kun huomasi suomenruotsalaisen vaimonsa suvussa olevan poikkeuksellisen virkeitä ja aktiivisia vanhuksia. Kalapitoinen ravinto ym. perinteiset perustelut ovat toki varteenotettavia osatekijöitä, mutta sosiaalinen pääoma, yhteisöllisen elämän sivutuote, on Hyypän kattavassa tutkimuksessa osoittautunut tehokkaammaksi elämää pidentäväksi tekijäksi. "Oli opettavaista tutkia heidän elintapaansa", kommentoi Hyyppä vaimonsa suomenruotsalaisesta suvusta. Hyypän omat sukujuuret ovat Karjalassa ja Kainuussa.

Hyyppä on julkaissut aiheesta useita teoksia aiemmin suomeksi. Vuonna 2002 ilmestynyt Elinvoimaa yhteisössä on Hyypän mukaan periaatteessa sama kirja kuin hänen uusi teoksensa. Uudessa kirjassa on kuitenkin päivitettyä tietoa esimerkiksi tutkimusten osalta. Uudesta julkaisustaan iloinen tutkija kertoi, että teoksen punainen lanka on me-hengen voima ja ns. sosiaalinen pääoma sekä niiden yhteinen, terveyttä edistävä vaikutus. Sosiaalista pääomaa kertyy muiden kanssa yhteisesti vietetyistä hetkistä esimerkiksi harrastusten parissa. Pitkäikäiset suomenruotsalaiset viettävät paljon yhteisöllistä vapaa-aikaa, esimerkiksi talkoissa ja harrastuksissa. Siksi heillä on paljon sosiaalista pääomaa, josta he ammentavat elinvoimaa ja terveyttä.


Professori Töres Theorell

Dosentti Hyyppä kertoi, että sosiaalinen pääoma kiistatta pidentää elämää – riippumatta muista terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Hän kiteytti ajatuksen: "Mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä parempi terveys."

Asiantuntijat kiittivät

Teosta kommentoivat ruotsalaiset asiantuntijat professori Töres Theorell (Karolinska Institutet) ja filosofian tohtori Hans-Erik Olson (Institutet för fritidsvetenskapliga studier). Molemmat asiantuntijat ilmaisivat kiitollisuutensa dosentti Hyypälle tämän tutkimuksesta.

Töres Theorell, joka myöskin tutkii sosiaalista pääomaa, esitti puheenvuoronsa alkuun runon laulaen. Esityksellään alan tutkija havainnollisti, että useampia kulttuurimuotoja yhtä aikaa harrastettaessa ihmismielen kognitio aktivoituu monipuolisesti. "Aivoissa syttyy useampi osa", kuvaili Theorell. Sen lisäksi, yhteisesti harrastettuna kulttuuritoiminta kartuttaa sosiaalista pääomaa. Theorell myös palasi aiheessa muinaisten heimojen uskonnollisiin riitteihin, joihin on sisältynyt laulua ja tanssia. Ne ovat luultavasti olleet yksi tärkeimpiä yhteishengen luojia muinaisissa heimoissa. Hän lisäsi vielä, että tutkimusta hyvinvoinnista on edelleen liian vähän.

Hans-Erik Olson toi puheenvuorossaan esiin kulttuurinharjoittamisen mahdollisuuudet terapiamuotona. Passivoituneita yksilöitä voitaisiin yrittää aktivoida tieteeseen perustuvilla aktiviteeteilla. Hyyppähän on tutkimuksessaan osoittanut vapaa-aikanaan aktiivisten ihmisten olevan terveempiä ja voivan paremmin kuin vapaa-aikanaan passiiviset ihmiset. "Tämä erittäin mielenkiintoinen tutkimus olisi hyvä ponnahduslauta esimerkiksi syrjäytymisen vastaisellle työlle", kommentoi Olson.

Teos herätti vilkasta keskustelua

Kuulijakunta halusi esittää Markku T. Hyypälle runsaasti kysymyksiä, joihin tutkija vastasi tottuneesti. Kaikki oli otettu tutkimuksessa huomioon suomalaisten ja suomenruotsalaisten koehenkilöiden taustojen verrannollisuutta myöten. Keskustelua ohjasi sosiaalineuvos Timo A. Tanninen.

Hyyppä korosti vastauksissaan, että ruotsin kieli ei sinänsä ole avain ryhmän hyvinvointiin, vaan kieli pikemminkin määrittää ryhmän, jonka kulttuuri on hyvin yhteisöllinen. Yhteisöllinen kulttuuri puolestaan lisää sosiaalista pääomaa ja siten edistää ryhmän hyvinvointia.

Kulttuurin harjoittaminen on siis todistetusti terveellistä. Dosentti Hyyppä kiittää suomalaisia työnantajia työntekijöiden liikuntaseteleistä, mutta on sitä mieltä, että myös muunlaiseen kulttuuritoimintaan voitaisiin kannustaa enemmän. Liikunnan tärkeyttä vähättelemättä Hyyppä kertoi, että sosiaalinen toiminta voi yhtä hyvin olla sisällöltään henkistä, jotta se edistäisi hyvinvointia ja terveyttä.

Virallisen osuuden päätti Miklos Långvikin kitarasoolo. Hän esitti kolme kappaletta, joista ensimmäisenä Myrskyluodon Maija lipui kuulijakunnan mieliin. Kauniiden sävelten siivittämänä ryhmä siirtyi keskustelemaan aiheesta virvokkeiden ja pienen naposteltavan pariin – yhdessä ja sosiaalisesti.

Teksti: Annukka Jaakola
Kuvat: Laura Savolainen

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 21.11.2007


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot