Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Sverker Åström - Ruotsin diplomatian grand old man vieraili Suomen Ulkoasiainministeriössä - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 9.12.2005

Sverker Åström - Ruotsin diplomatian grand old man vieraili Suomen Ulkoasiainministeriössä

Suomen ulkoasiainministeriössä koettiin 30. marraskuuta historiallinen ja erittäin antoisa hetki kun Ruotsin diplomatian grand old man, Sverker Åström, vieraili ministeriössä.

Sverker Åström tuli vierailulle ulkoasiainministeriöön ja kertoi kokemuksistaan yli 60 vuoden ulkopolitiikan aktiivina seuraajana ja tekijänä. Åström täyttää 90 vuotta 30. joulukuuta. Vaikka hän itse totesikin "olen fossiili, mutta fossiileillakin on historiansa", niin hän osoitti käytännössä olevansa erittäin valpas, älykäs ja humoristinen keskustelija. Eräs nuoremman sukupolven edustaja kommentoikin: "Jos joskus pääsen lähellekään hänen ikäänsä ja jos minulla silloin on tallella edes puolet hänen muististaan ja terävyydestään, niin olisin enemmän kuin tyytyväinen".

Tilaisuuden aluksi valtiosihteeri Arto Mansala toivotti Sverker Åströmin sydämellisesti tervetulleeksi ja kertasi Sverker Åströmin pitkän ja ansiokkaan uran vaiheita. Sverker Åström tuli Utrikesdepartementin palvelukseen vuonna 1939, jonka jälkeen hän sodan aikana vuosina 1940-1943 palveli Moskovassa tai tarkemmin sanottuna Kubysjevissä, jonne useimmat ulkomaiset lähetystöt siirrettiin, kun pelättiin saksalaisten tulevan ja valtaavan Moskovan vuonna 1941.

Hänen uransa ansioluettelo on erittäin komea, sisältäen ulkomaanedustuspaikkojen osalta Moskovan, Washingtonin, Lontoon, Pariisiin ja New Yorkin, sekä Tukholmassa Utrikesdepartementin poliittisen osaston päällikkönä toimimisen vuosina 1956-63 ja kabinettipäällikkönä 1972-1977. Eläkkeelle, tosin hänen tapauksessaan rauhallisista eläkepäivistä ei todellakaan voida puhua, Sverker Åström siirtyi Pariisin suurlähettilään paikalta vuonna 1982. Vielä 83-vuotiaana hän sai "kesätyön", eli toimi suurlähettiläsvaihdoksen myötä Ruotsin suurlähettiläänä Beirutissa. Vuonna 2003 julkaistiin uudistettu painos hänen alun perin vuonna 1992 ilmestyneestä kirjastaan Ögonblick : från ett halvsekel i UD-tjänst.

"Suomen tarina on suuri eurooppalainen ihme"

Sverker Åström on edelleen erittäin aktiivinen ja arvostettu ulkopolitiikan kommentoija. Vain muutama päivä ennen Suomen visiittiään julkaistiin Dagens Nyheterissä (27. marraskuuta) hänen kirjoituksensa, jossa hän muun muassa voimakkaasti ottaa kantaa ajankohtaiseen CIA-vankikuljetusasiaan ja patistaa Ruotsin hallitusta toimiin.


Sverker Åström ja valtiosihteeri Arto Mansala

Åström kehui kuinka Suomi taitavan diplomatian ja ulkopolitiikan avulla hiljalleen onnistui leventämään sotien jälkeen kapeaa liikkumavaraansa askel askeleelta ja kuvaili tätä mestarilliseksi suoritukseksi. Hän otti kantaa myös Kekkosen roolin, ja totesi tässä yhteydessä tietävänsä, että puuttuu Suomessa ajankohtaiseen sisäpoliittiseen aiheeseen. Hänen näkemyksensä mukaan Kekkosta on pitkälti kiittäminen siitä, että Suomi onnistui ulkopolitiikassaan niin hyvin kun onnistui. Lopputulos puhuu Åströmin mielestä tässä tapauksessa puolestaan.

Kääntäessään puheen nykyaikaan Åström totesi olevansa jäävi puhuttaessa Suomesta, sillä hän kertoi olevansa suuri Suomen ulkopolitiikan ihailija. Åström totesi, että hänen mielestään Suomen tarina toisen maailman sodan jälkeen ei ole pelkästään suuri eurooppalainen ihme, vaan SE suuri eurooppalainen ihme.

Sverker Åström totesi, että Ruotsin suhde Suomeen on läheisempi kuin mihinkään muuhun maahan, mukaan lukien jopa Tanska ja Norja. Hän nosti ansiokkaasti esiin tähän vaikuttavat emotionaaliset syyt; sota-lapset ja maahanmuutto erityisesti 50-luvulla, joka myös oli edesauttamassa Ruotsin nopeaa talouskasvua tänä aikana. Taloudellinen integraatio on viime vuosina tuonut maat entistä lähemmäksi toisiaan.

Noottikriisi pelästytti Tukholmassa

Kysyttäessä Ruotsin reaktioista noottikriisiin vuonna 1961, Åström kertoi, että huolestuneisuus Ruotsissa tällöin oli suuri. Hän toimi poliittisen osaston päällikkönä ja muisteli, miten pienen piirin kokouksessa pääministeri Tage Erlanderin kabinetissa, Erlander oli päivitellyt dramaattiseen tyyliinsä ("kiipesi lähes seiniä pitkin") kuinka valtavan huolestuttava asia nootti oli.

Åström totesi itse olleensa kaikista pessimistisin arvioissaan silloin ja arvioineensa ettei Neuvostoliitto suostuisi perääntymään asiassa ilman tuntuvaa myönnytystä, kuten esimerkiksi tutka-aseman saaminen Ouluun. Helpotuksen huokaus oli kuuluva Tukholmassa, kun iloiset uutiset noottikriisin laukeamisesta saapuivat sinne. Ruotsin linja noottikriisin aikana oli varovainen. Korostettiin, että Ruotsin puolueettomuuslinja on vankkumaton, mutta varottiin visusti ottamasta kantaa itse sisältökysymykseen.

EU historiallisesta näkökulmasta tarkasteltuna

Tilaisuuden lopuksi Sverker Åströmiltä kysyttiin hänen näkemyksiään EU:sta. Hän tarjosi vastaukseksi viisaita sanoja niille joille tämän päivän Euroopan unioni näyttäytyy byrokratian ja tehottomuuden laboratoriona. Åström muistutti EU:n syntymisen taustasta ja siitä mitä Euroopan historia ennen tätä oli, sisältäen kaksi maailmansotaa ja lukuisia muita sotia ja konflikteja.


Pertti Torstila ja Jorma Vanamo

Historiaa tarkasteltaessa on siten ainutlaatuista, että ollaan tultu tilanteeseen jossa sota 25 jäsenmaan välillä on katsottava täysin poissuljetuksi ja jossa EU samalla myös myötävaikuttaa siihen, että maitten väliset erimielisyydet saadaan rauhanomaisesti ratkaistua. Aina on mentävä ajassa ja historiassa taaksepäin ja muistettava, että kyseessä on projekti joka alkoi ajatuksesta varmistaa etteivät Saksa ja Ranska ikinä enää joutuisi sotaan toistensa kanssa. Tässä on onnistuttu.

Ainutlaatuisen tilaisuuden mahdollistivat Suomen Tukholman suurlähettilään Pertti Torstilan ja Ruotsin Suomen suurlähettilään Ulf Hjertonssonin yhteistyö ja aktiivisuus asiassa. Ansioituneessa kuulijakunnassa istui myös suurlähettiläs Jorma Vanamo joka toimi Moskovassa Sverker Åströmin kanssa samaan aikaan 1940-luvun alussa.
Silloin J.K. Paasikiven todetessa, että Stalin on vielä 100 kertaa pahempi kuin Hitler, olivat luultavasti harvassa ne, jotka olisivat uskaltaneet ennustaa, että 65-vuotta myöhemmin Suomea kutsuttaisiin suureksi eurooppalaiseksi ihmeeksi.

Teksti: Ville Cantell, ulkoasiainsihteeri, ulkoasiainministeriön Eurooppa-osasto
Kuvat: Raino Heinonen

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 9.1.2006


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot