Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomalaista ruokaa – köyhiä ritareita? - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Suurlähetystö : Keittiömestarimme reseptejä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.2.2005

Suomalaista ruokaa – köyhiä ritareita?

Suurlähetystö on ikkuna ulkomaille. Siksi suomalaisuus näkyy ja maistuu suurlähetystön vastaanotoilla ja juhlissa Tukholmassa.

Perusruokaa nautiskelijoiden salonkeihin

Kansainväliset ruoat ja raaka-aineet täydentävät pohjoisen makuja, mutta pohjoismaisuus ja nimenomaan suomalaisuus kausivaihteluineen antavat suunnan ruuanlaitolleni. Maailmalta tutut parmesan crackerit vaihtuvat emmental crackereiksi.

Mutta miten siirtää köyhän ja kylmän maan raaka-aineet kiinnostaviksi gastronomisiksi elämyksiksi ravintolan pöytiin, kabinetteihin ja lautaselle - siis asiakkaalle? Nautiskelijalle. Onko suomalaisesta ruoasta salonkikelpoiseksi? Kannattaako edes yrittää? Korkeatasoinen suomalaisuus ruokalautasella on vaativa haaste. Ja siksi se myös kiinnostaa minua. Miten voin siirtää omat lapsuuden maut ja suomalaisen makumaailman kaiken nähneille ja kokeneille, rutinoituneille nautiskelijoille?

Suomalaiseen ruokakulttuuriin eivät kuulu maailman suuret herkut.
Meillä ei ole kaviaaria, eikä hanhen tai ankan rasvamaksaa (foie de gras) saa kasvattaa. Tryffelitkin tulevat kaukaa. Ranskalaisten Bressen kanojen tapainen järjestelmällinen ja määrätietoinen kasvatus on ollut meille vierasta. Suuren maailman gastronomiset huiput ovat aina olleet tuontitavaraa. Ruoka on ollut Suomessa köyhää talonpoikaisruokaa, jonka tarkoitus on ollut varsin pragmaattinen: täyttää työtätekevän ja ahkeran kansan vatsa. Nauttimiseen ei ole ollut aikaa. Suomalainen on syönyt ja mennyt takaisin töihin.

Ruoka on ollut myös konstailematonta perusruokaa ilman vaativia valmistustekniikoita. Modernit ruoanvalmistustekniikat ovatkin tärkeässä roolissa suomalaisen makumaailman salonkeihin tuomisessa. Karkeanmakuinen ja arkinen puolukka nostaa profiiliaan, kun sitä pehmennetään italialaisella marengilla ja annos koristellaan rapeilla karamellilastuilla.


Konstailematonta suomalaista ruokaa

Trendikkäät suomalaiset: kuha ja tyrnimarja

Ruotsalainen Gourmet-lehti on yksi maailman parhaista ruokalehdistä. Sen vuosittainen ravintolakatsaus "199 bord" poimi vuonna 2004 nouseviksi trendikkäiksi raaka-aineiksi muutaman hyvän suomalaisen raaka-aineen: kuhan ja tyrnimarjan.

Kuha on loistavanmakuinen kala. Kalan heikkoutena on sen vaihteleva koko. Sen hinta on Ruotsissa korkeintaan puolet siitä, mitä muut huippukalat maksavat. Tyrnimarja -suomalainen sitruuna – taas on marjoista parhain. Sitä on ollut Tukholmasta vaikeampi löytää sitä löydän, ostan mielelläni. Sen hapan aromi on ylivertainen ja haasteellinen. Tyrni antaa mahdollisuuksia mielikuvitukselle ja siksi tarjoan sitä mielelläni hyvän ruuan ystäville.

Gourmet-lehti poimi tämän hetken kuumiksi raaka-aineiksi myös ruotsalaisten pienjuustoloiden tuotteet. Parhaimmillaan ne haastavat Ranskan ja Italian klassiset juustot. Eikä suotta! Monet niistä, joita olen ehtinyt maistaa, ovat olleet kiinnostavia ja korkeatasoisia. Maku, tuoksu ja rakenne ovat olleet mieleenpainuvia. Niissä on myös uutuudenviehätystä vanhoihin eurooppalaisiin klassikoihin nähden. Monet ruotsalaiset juustolat nauttivat silmin nähden hyvästä ruotsalaisesta `ruokamyötätuulesta´.

Myös Suomessa on jo joitain kiinnostavia pikkujuustoloita, joiden tuotekehitys tuottaa kiinnostavia herkkuja kuluttajille. Toivottavasti niitä tulee vielä lisää. Ajan kanssa ne saavat varmasti paljon hyvää aikaa.

Postmodernistit tulkinnat ja uustulkinnat 60-, 70- ja 80 -lukujen ruuista mahtuivat nekin lehden listalle. Monet meistä myös muistavat tuon ajan koulu- ja työpaikkaruokailun. Tilliliha herättää vieläkin puistatuksia, eikä ainakaan herauta vettä kielelle. Tosin se tilliliha oli kaukana siitä, mitä tilliliha parhaimmillaan on: isoja lihapaloja, keitinliemestä tehty kastike sekä tuoretta tilliä ja nokare voita. Suomalaisessa ruokakulttuurissa on paljon tilaa tulkinnoille ja uustulkinnoille sekä ehkä sitä kautta humoristiselle ja trendikkäälle retroilulle. Ennen kaikkea hyvältä maistuvalle tavalliselle, aidolle ja rehelliselle arkiruoalle.

Maaseutu on sitä, mitä syöt

Ruotsalaiset maaseudun ruokatuottajat mainostavat itseään oivallisella ’Maaseutu on sitä, mitä syöt’ -sloganilla. Ja mikäs on mainostaessa! Ruotsin maaseudulta tulee mm. loistavaa Roslundin possua, härkää Ejmundsin kartanosta, mustia tryffeleitä (tuber aestivum) Gottlannista ja Linus-juustoa Skärvångenin meijeristä. Monia näistä tuotteista esitellään ja myydään Södermalmin maalaismarkkinoilla joka lauantai sadonkorjuuaikaan. Yksi kadun pätkä on varattu tuottajille, jotka myyvät tuotteitaan ilman välikäsiä suoraan kuluttajille. Kadunpätkä kuhisee hyvän ruuan ystäviä. Maaseutu on sitä, mitä syöt. Maaseutu on sitä mitä ruuanvalmistaja laittaa. Maaseutu on sitä myös Suomessa!

Yksi kiinnostava ja innostava suomalainen maku on kylmäpuristettu rypsiöljy. Sen voimakas, pähkinän ja kuivan heinän kesäinen tuoksu yllättää joka kerta sitä haistaessa. Maku on miellyttävä ja pehmeä. Pyöreä, pähkinäinen maku viipyy suussa pitkään. Siinä ei ole lainkaan kitkeryyttä tai oliiviöljylle tyypillistä pippurisuutta ja kirpeyttä. Se on pehmeää ja aromaattista aivan kuin tuoreen kampasimpukan liha - samalla kertaa mietoa mutta silti aromikkaan voimakasta. Ei se hyvää oliiviöljyä voita – eikä ole tarkoituskaan. Hyvät kylmäpuristetut rypsi- ja oliiviöljyt painivat eri sarjoissa. Suomalaiseen ja scandinaviseen ruokaan laadukas kylmäpuristettu rypsiöljy on loisto oivallus. Se tuo ruokaan pohjolan makua. Kylmäpuristettu rypsiöljy on laadukkaan tuotekehityksen tulos.

Erilaisia etnisiä suuntauksia ja niillä kilpailua löytyy Tukholman ravintoloissa joka lähtöön. Moderni suomalainen ruoka kilpailee mainiosti muiden trendien kanssa. Siksi hyvänmakuiset ruis, ohra, mustaleimaemmental, tyrnimarja, puolukka ja kuha
- vain muutamia mainitakseni - tuovat oman lisänsä Tukholman kansainväliseen `ruokasceneen´. Suomalaiset ruokamuistot ja makumaailma syntyvät niistä. Siksi tarjoan niitä mielelläni Suomen suurlähetystön ja suurlähettilään virka-asunnon juhlatilaisuuksissa. Toisinaan ne saavat seurakseen muun Euroopan herkkuja. Se on keittäjän uteliaisuutta – ja se tekee tästä ammatista niin kiehtovan.

Antti Mikkelä
Suurlähetystön pääkokki

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.2.2005


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot