Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi oli ruotsalainen - Suomi Ruotsin tiedotusvälineissä 2012 - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 26.2.2013

Suomi oli ruotsalainen - Suomi Ruotsin tiedotusvälineissä 2012

Perinteiseen tapaan Suomi esiintyi vuonna 2012 säännöllisesti ja melko näkyvästi Ruotsin tiedotusvälineissä, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Määrällisesti Suomi oli esillä jonkin verran enemmän kuin aikaisempina vuosina. Mediakiinnostuksen kärjessä oli politiikka, turvallisuuspolitiikka ja kulttuuri sekä talouskysymykset. Europpa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin säännölliset kolumnit pohjosmaiden suurimmassa talouslehdessä Dagens industrissä toi agendalle sekä eurokysymykset että suomalaiset yritykset.

Suomen presidentinvaalit saivat ruotsalaismedian huokaisemaan helpotuksesta. Erityisesti Pekka Haaviston hyvä tulos osoitti mielipidemuokkaajien mielestä, ettei Suomi ole niin ”perussuomalainen” kun oletettiin.

Yhteiskunnallisista teemoista turvallisuuspolitiikka, koulujärjestelmä ja energia ovat kestoteemoja. Yrityksistä julkisuuteen nousivat Telia-Sonera ja Nokia.
Tukholmassa oli esillä kolme paljon huomiota saanutta suomalaista merkkihenkilöä arvostetuissa museoissa: Helene Schjerfbeck, Eija-Liisa Ahtila ja Gustaf Mauritz Armfelt.
Vuoden aikana WDC sai huomiota lähinnä ammattilehdissä ja silloin tällöin päälehtien kulttuurisivuilla.

Presidentinvaalit, valtiovierailu ja presidentin haastattelut

Kuningasperhe ja presidenttipari suurlähettilään residenssissä. Kuva: Copyright © Tasavallan presidentin kansliaKuningasperhe ja presidenttipari suurlähettilään residenssissä. Kuva: Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Naapurimaata seurataan tarkemmin vaalivuosina. Pääteemana on luonnollisesti itse vaalit, mutta muitakin yhteiskunnallisia teemoja valaistaan. Presidentinvaalit saivat ruotsalaismedian huokaisemaan helpotuksesta. Erityisesti vastaehdokkaan Pekka Haaviston tulos osoitti mielipidemuokkaajien mielestä, ettei Suomi olekaan niin ”perussuomalainen” kuin edellisen vuoden jytkyn jälkeen kuviteltiin. Jos yli 40% kansasta on valmis äänestämään avoimesti homoseksuaalista presidenttiehdokasta, kertoo se kansasta muutakin.

Presidentti Niinistö sai myönteistä huomiota sekä vaalien alla että vaalien jälkeen. Kaikki päälehdet, kuten Dagens Nyheter, Svenska Dagbladet, Dagens Industri, Sydsvenskan jne julkaisivat kommentteja vaaleista.

Presidentin ensimmäinen valtiovierailu, joka perinteiden mukaisesti suuntautui Ruotsiin, noteerattiin sähkemuodossa lähinnä kuninkaallisten näkökulmasta. Maan päälehdet julkaisivat saamansa ennakkohaastattelut ennen vierailua ja Svenska Dagbladet kommentoi presidentin Handelshögskolanilla pitämää puhetta, jossa nostettiin esille pohjoismainen yhteistyö.

Presidentti antoi Ruotsin Radion ” hard talk” -tyyppisen Lördagsintervjun-ohjelmaan tunnin pituisen haastattelun, jossa pääteemaksi nousi euro- ja Eurooppa-kysymykset. Tiukassa haastattelussa presidentti Niinistö selvisi erinomaisesti ruotsiksi. Ohjelman päätteeksi toimittaja Tomas Ramberg kiitti presidenttiä siitä, että hän oli suostunut puhumaan ruotsia. Lördagsintervjun on Ruotsin Radion arvostetumpia haastatteluohjelmia, jota erityisesti mielipidemuokkaajat kuuntelevat.

Ulkoministerin televisioitu kirjakeskustelu ja Eurooppaministerin kolumnit

Suomen suurlähetystön bankettisali oli tupaten täynnä kun ulkoministerit Erkki Tuomioja ja Carl Bildt keskustelivat ruotsalaisen emeritus professorin ja diplomaatin Krister Wahlbäckin uusimmasta kirjasta ”Jättiläisen henkäys – Suomi-kysymys Ruotsin politiikassa vuosina 1809-2009”. Myös Wahlbäck oli läsnä harvinaislaatuisessa tilaisuudessa, joka televisioitiin ja lähetettiin kulttuuri- ja ajankohtaiskanava Axess TV:ssä.

Ministeri Alexander Stubbilla on jo toista vuotta kolumni Pohjoismaiden suurimmassa talouslehdessä Dagens industrissä. Hänen kolumninsa julkaistaan joka kuudes viikko. Useissa kolumneissa Stubb on käsitellyt Euroopan unioniin ja euroon, sekä Suomen ja Ruotsin väleihin liittyviä asioita. Suurlähetystö on jakanut kolumneja eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Kolumnit ovat olleet näkyvin ja säännöllisin Suomen poliittisen johdon näkyminen Ruotsin mediassa.

Ruotsissa käy säännöllisesti suomalaisia poliitikkoja, useimmiten lyhyillä edestakaisilla vierailuilla, joita yleensä huomioidaan ainakin ruotsinsuomalaisissa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä, joita on Ruotsissa kourallinen.

Koulujärjestelmä ja muut yhteiskunnalliset teemat

Professori Pasi Sahlberg ja Ruotsin kouluviraston pääjohtaja Anna EkströmProfessori Pasi Sahlberg ja Ruotsin kouluviraston pääjohtaja Anna Ekström

Edellisten vuosien tapaan Suomen peruskoulujärjestelmä oli suurimpia kiinnostuksen kohteita. Suomen koulutukseen liittyvät ratkaisut löivät läpi sekä ammatti- että valtamediassa. Jutuissa käsiteltiin mm. koulutuksen korkeaa tasoa kansainvälisissä vertailussa ja verrattiin Ruotsin järjestelmään, jota pidetään yhä ongelmallisempana. Opettajankoulutus oli toinen lempiteema. Keväällä kaikki pääviestimet (Dagens Nyheter, Svenska Dagbladet, Expressen, SVT, SR) käsittelivät Ruotsia uhkaavaa opettajapulaa, usein viitaten Suomen suotuisampaan tilanteeseen.

Suurlähetystön ja Suomen kulttuuri-instituutin aloittama kouluseminaarisarja generoi useita kirjoituksia mm. Dagens Nyheterissä ja Upsala Nya Tidningissä. CIMO:n johtaja Pasi Sahlberg luennoi suurlähetystössä järjestetyssä seminaarisarjan ensimmäisessä osassa ja hänen tuore kirjansa Finnish Lessons: What can the World learn from Educational Change in Finland? noteerattiin useilla mielipidesivuilla. Dagens Nyheter julkaisi kirjasta artikkelin, jossa peräänkuulutettiin Ruotsin koulujärjestelmään vähäisempää markkina-ajattelua ja parempaa luottamusta opettajiin.

Puolustuspolitiikka ja kenraali Makarov

Puolustuspoliittinen keskustelu alkoi virkistyä 2012 (ja jatkuu edelleen vilkkaana), kun Ruotsin puolustusvoimien komentaja ÖB Almedalenin politiikkaviikolla ilmoitti, ettei puolustusvoimien toimintaa voi nykyisellä määrärahakehityksellä ylläpitää kaltaisenaan. Vuodenvaihteen alla antamassaan haastattelussa Svenska Dagbladetissa ÖB sanoi, ettei Ruotsia voi näillä varustuksilla puolustaa viikkoa pitempään. Haastattelu sai aikaan valtavan mediakeskustelun, joka jatkuu edelleen.

Suomi liittyy aina tavalla tai toisella Ruotsin turvallisuuskeskusteluun ja mielenkiintoa lisäsi maiden suhteet Natoon. Maiden välinen turvallisuuspoliittinen yhteys erityisesti Islannin ilmavalvonnan osalta kiinnosti mediaa.

Alkukesän Venäjän asevoimien komentajan, armeijakenraali Nikola Makarovin puheet Suomen-vierailullaan herättivät huomiota myös Ruotsissa. ”Venäjä varoittaa Suomea”, kirjoitti Dagens Nyheter ja iltapäivälehti Aftonbladet kertoi ”jännitteen kasvavan vanhojen vihamiesten välillä”.

Otsikoihin nousseet yritykset

Suomalaisista yrityksistä Nokia on luonnollisesti ollut eniten seurannassa, uutisoinnissa ei ole ollut mitään yllättävää tai poikkeavaa. Lähinnä on arveltu, miten yhtiölle tulee käymään. Yhteisomistuksessa olevan Telia–Soneran kiemuraiset yrityskaupat alkoivat kiinnostaa mediaa vuoden 2012 loppupuolella, kun SVT:n MOT:ia vastaava Uppdrag granskning -ohjelma paljasti, että yhtiö oli tehnyt kalliita kauppoja maan diktaattorin tyttären kanssa veroparatiisissa olevan postilaatikkofirman kautta. Sitä ennen Telia–Sonera oli otsikoissa yrityseettisistä syistä, kun kävi ilmi että yrityksen tytäryhtiöt olivat rajoittaneet eräiden sivustojen toimintaa entisissä Neuvostotasavalloissa.

Ruotsin tiedotusvälineissä suomalainen Nordkalk-yhtiön louhos Gotlannissa herätti vilkasta keskustelua ja kalkkilouhosta vastustavat protestit saivat paljon näkyvyyttä. Vastakkain pan-tiin juomavesi ja kansainvälisesti uniikki luontoympäristö sekä Gotlannin työpaikat. Tiedotusvälineet eivät alleviivanneet Nordkalkin suomalaisuutta, vaikkakin yhtiön kansallisuus oli tiedossa. Sittemmin kalkkilouhosta valmistelevat hakkuut keskeytettiin ja asiaa käsitellään edelleen korkeimmassa oikeudessa.

Lähetystörakennus 10 vuotta, designpääkaupunkivuosi ja Göteborgin kirjamessut

Lähetystörakennuksen 10-vuotisjuhla. Kuva: Virpi Komulainen.Lähetystörakennuksen 10-vuotisjuhla. Kuva: Virpi Komulainen.

Suurlähetystörakennuksen 10-vuotissyntymäpäivä sattui samalle vuodelle kun Helsinki de-signpääkaupunkivuosi. Tämän johdosta suurlähetystön puutarhassa ja bankettisalissa järjestettiin suurjuhlat designin merkeissä. Mediapartnerina tilaisuudessa oli ruotsinsuomalainen Sisuradio, joka lähetti suoria lähetyksiä paikan päältä päivän aikana. Myös SVT Uutiset raportoi WDCHelsinki –10vuotisjuhlasta. Paikalla olleet bloggarit, mm Svensk Formin toimitusjohtaja Ewa Kumlin kirjoitti tilaisuudesta.

WDCHelsinki sai vuoden aikaan palstatilaa useissa lehdissä. Ruotsin arkkitehtiyhdistys jul-kaisi lehdessään viiden artikkelin Suomipaketin, Arkkitehtuuri- ja designlehti Form nosti Helsingin näyttävästi kokonaisen numeron teemaksi. Valtalehdet ja kirjoittivat vähintään yhden artikkelin WDCHelsingistä. Kesän aikana monet lehdet suosittelivat Helsinkiä matkakohteeksi.

Tukholmassa oli vuoden 2012 aikana kolme Suomesta tullutta suurnäyttelyä. Moderna Mu-seet näytti Eija-Liisa Ahtilan videotaidetta, Prins Eugenin Waldemarsuddessa oli esillä Ate-neumista lainattu Helene Schjerfbeck -näyttely ja kuninkaanlinnassa sijaitsevassa Livrust-kammarenissa oli Kansallismuseossa aikaisemmin ollut Armfelt-näyttely. Schjerfbeck-näyttely, joka on jatkanut matkaa Göteborgin taidemuseoon, sai erityisen paljon julkisuutta kaikissa päälehdissä, televisiossa ja radion kulttuurilähetyksissä. Myös Eija-Liisa Ahtilan näyttely sai hyvät arvostelut.

Göteborgin kirjamessujen teema oli pohjoismainen kirjallisuus. Suomalaisista kirjoista erityisen paljon huomiota sai Rosa Liksomin Finlandia-palkittu, ruotsiksi käännetty Hytti numero 6, Kupé nr. 6.

Tukholmassa kolmatta kertaa järjestetyillä elokuvafestivaaleilla ”YksiKaksiFilmi” aloituselokuvana esitetty ”Sika kova juttu” sai myönteistä huomiota.

Teksti: Lehdistö- ja kulttuurineuvos Cita Högnabba

TulostaJaa kirjanmerkki

Päivitetty 26.2.2013


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot