Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta myönsi ruotsinsuomalaisen vähemmistökunnan kunniakirjan Boråsin kaupungille. Borås liittyisuomenkielen hallintoalueeseen toukokuussa 2010. Kaupungin asukkaista noin 13 000 on ruotsinsuomalaisia.
Kunniakirja luovutettiin 24. päivä helmikuuta osana ruotsinsuomalaisten päivän juhlaa. Kunniakirja jaetaan vuosittain ruotsinsuomalaiselle vähemmistökunnalle, toisin sanoen kunnalle, joka konkreettisin toimin on edistänyt ruotsinsuomalaisten elinolosuhteita.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan mukaan Borås on systemaattisesti työskennellyt suomenkielen aseman vahvistamiseksi vuonna 2012. Henkilökunnan suomenkielentaito on kartoitettu ja heille on tarjottu neljän päivän suomenkielen kurssi, ja tullaan tarjoamaan jatkokurssia ja alkeiskurssia.
Syksyllä 2012 Boråsissa avattiin suomenkielen esikouluosasto joka on jo täynnä ja lisääntyneen kysynnän johdosta uusia paikkoja/osasto on suunnitteilla. Lisäksi kaikki suomenkielenopetusta haluavat koululaiset saavat opetusta. Mitään vaatimuksia ”perustaidoista” suomenkielessä ei vaadita.
Kunnassa on hyvin toimiva vanhustenhoito suomenkielellä, esim. kolme suomenkielistä osastoa. Kuntaan on palkattu kaksi suomenkielistä asioiden käsittelijää avustamaan suomenkielisiä vanhuksia, Viime vuonna kunnan poliitikkoja ja virkamiehiä ja esikoulunhenkilökuntaa teki opintomatkan Suomeen tutustumaan kaksikielisiin palveluihin.
Neuvonpidossa kunnan kanssa ruotsinsuomalaisia edustavat kaikkien suomalaisyhdistysten kirkon suomenkielisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan edustajat. Borås on käyttänyt valtion avun kokonaan ja käytöstä on päätetty neuvonpidossa. Borås on panostanut suomenkieliseen kulttuuriin, lapsille on ollut suomenkielistä teatteria ja Kaupungin teatterissa oli vuoden aikana kaksi vierailevaa näytöstä aikuisille.
Ruotsinsuomalaisten päivää juhlitaan vuodesta 2010 lähtien Carl Axel Gottlundin syntymäpäivänä. Tästä vuodesta lähtien päivä on myös virallisena merkkipäivänä Ruotsin almanakassa. Vuonna 1796 syntynyt tunnettu kansanperinteen tutkija ja ”metsäsuomalaisten apostoli ” Carl Axel Gottlund löysi vaelluksillaan Vermlannin suomalaismetsissä vuosina 1816 - 1822 suomea puhuvan väestönrippeen. Kohentaakseen heidän elinolojaan Gottlund pyrki mm. Ruotsin Valtiopäiville lähetetyn vetoomuksen kautta perustamaan Pohjois-Vermlannin suomalaismetsiin suomenkielisen hallintoalueen.
